Handelsbanken

2021-01-20
Handelsbankenin talousennuste: Suomen talous on selvinnyt vähäisillä vaurioilla ja kääntyy uuteen kasvuun

· Talousnäkymät vuodelle 2021 ovat valoisat. Odotamme talouden aktiviteetin piristyvän alkuvuoden jälkeen, kun talouden rajoittamistoimia puretaan ja suuri yleisö saa rokotuksen koronaa vastaan. Ennustamme Suomen talouden kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2021 ja 2,3 prosenttia vuonna 2022. Viime vuonna BKT supistui ennusteemme mukaan 3,1 prosenttia. · Kotitalouksien kulutus toimii talouden kasvuveturina ja piristyvä vienti antaa taustukea. Työttömyys vähenee tänä vuonna ja myönteinen kehitys jatkuu myös ensi vuonna. · Maailmantalous kasvaa 4,9 prosenttia vuonna 2021 ja 4,1 prosenttia vuonna 2022. Toipuminen tapahtuu kuitenkin eri tahtiin. Kysynnän vahvistuminen kohentaa työllisyyttä. Vaikka inflaatio nopeutuu ennustejaksolla, jää se edelleen keskuspankkien tavoitetasoista. Korot pysyvät edelleen matalina ja keskuspankkien rahapolitiikka säilyy kevyenä.

Koronarokotukset vauhdittavat Suomen taloutta. Odotamme talouden aktiviteetin piristyvän alkuvuoden jälkeen, kun talouden rajoittamistoimia puretaan ja massarokotukset saadaan käyntiin.

Palveluiden kulutus ja talouskasvu vilkastuvat, sillä kotitalouksilla on verraten hyvä ostovoima ja kulutuskysyntä on patoutunut koronan vaikutuksesta. Teollisen suhdanteen vahvistuminen Suomen päävientimarkkinoilla vahvistaa puolestaan viennin vetoa alkaneena vuonna.

”Koronapandemian aiheuttamat muutokset yritysten digitaalisessa ympäristössä tuovat uutta virettä liike-elämän palveluiden ja IT-palveluiden vientiin”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo.

Suomen talouden toipuminen näkyy myös työmarkkinoilla. Työttömyys vähenee tänä vuonna, ja myönteinen kehitys jatkuu ensi vuonna. Arvioimme työttömyysasteen laskevan 7,5 prosenttiin tänä vuonna ja 7,2 prosenttiin vuonna 2022.

Suomessa teollisuuden tuotannon pudotus on ollut selvästi muita maita vähäisempi. Jopa valtiontalouden alijäämä näyttäisi olevan odotettua pienempi vuonna 2020. Kuoppa BKT-luvuissa jää lyhytaikaiseksi, sillä vuoden 2022 alussa BKT ohittaa edellisen huippunsa ennen pandemiaa. Sen sijaan koronan pysyvämpi vaikutus Suomen talouteen on julkisen velan kasvu.   

Maailmantalous on toivoa täynnä

Koronan toisen aallon johdosta tehdyt rajoittamistoimet vaimentavat maailmantalouden aktiviteettia alkuvuonna. Mitä nopeammin rokotukset saadaan kunnolla vauhtiin, sitä nopeammin talous alkaa piristyä. Myönteinen talouskehitys jatkuu myös vuonna 2022.

”Toipuminen ei ole kuitenkaan samanlaista eri maissa ja toimialoilla. Kysynnän vahvistuminen kohentaa työllisyyttä monissa maissa. Vaikka inflaatio nopeutuu ennustejaksolla, jää se edelleen keskuspankkien tavoitetasojen alapuolelle. Korot pysyvät edelleen matalina ja keskuspankkien rahapolitiikka säilyy kevyenä”, toteaa Handelsbanken Suomen senioriekonomisti Janne Ronkanen.

Koronapandemia on lisännyt huolia siitä, että ultrakevyt rahapolitiikka on luonut suotuisan kasvualustan heikon kannattavuuden zombie-yrityksille. Näkemyksemme mukaan tämä huoli on kuitenkin aiheeton. Talouden elpyessä monen yrityksen ahdinko vähenee ja kannattavuus paranee.

Maailmantalouden kasvunäkymää tukevat myös Yhdysvaltojen uuden hallinnon toimet ja Brexitiin liittyvän epävarmuuden vähentyminen.

”Brexitin ja Yhdysvaltojen vaalien jäätyä taakse poliittinen kartta on vähemmän riskialtis kuin viime vuonna”, Ronkanen pohtii.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Timo Hirvonen, pääekonomisti, puh. 040 549 2476

Janne Ronkanen, senioriekonomisti, puh. 010 444 2403

S-posti muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

 

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle

Prosenttimuutos, suluissa lokakuun 2020 ennuste 2019 2020E 2021E 2022E
Yksityinen kulutus 0.8 -3.7 (-2.9) 2.5 (2.5) 2.0 (1.5)
Julkinen kulutus 1.1 1.0 (3.0) 2.5 (4.0) 1.0 (0.5)
Investoinnit -1.0 -2.0 (-2.5) 0.7 (1.9) 1.6 (1.5)
Vienti 7.7 -9.5 (-11.0) 6.0 (5.5) 4.0 (2.6)
Tuonti 3.3 -7.1 (-7.0) 4.5 (4.0) 2.5 (1.7)
BKT 1.1 -3.1 (-3.5) 2.5 (2.5) 2.3 (1.7)
Ansiotasoindeksi 2.1 1.7 2.3 2.0
Kuluttajahintaindeksi 1.0 0.3 0.9 1.3
Työttömyysaste* 6.7 7.7 7.5 7.2
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -1.0 -5.3 -4.5 -2.4
EMU-velka** 59.3 68.4 70.3 70.0
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

  Lehdistötiedote PDF-muodossa

Sulje




©Svenska Handelsbanken AB (publ)
» Privacy notice    » Cookies