Handelsbanken

2020-01-22
Handelsbankenin talousennuste: Suomen talouskasvu jämähtämässä prosenttiin

· Uuden vuosikymmenen alkaessa Suomen talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet. Ennustamme  Suomen BKT:n kasvavan 0,9 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia ensi vuonna. Kotitalouksien kulutus toimii kasvuveturina. · Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2019 mittaan. Nyt näköpiirissä on varovaisia elpymisen merkkejä. Geopoliittisten riskien voimistuminen voi kuitenkin helposti näivettää orastavan käänteen. Keskuspankit ovat valmiustilassa, mutta odotamme niiden toimien jäävän rajallisiksi. · Euroopan keskuspankki (EKP) on pitkälti käyttänyt rahapoliittisen elvytyspotentiaalinsa, ja odotamme, että EKP ei koske korkoihin tänä ja ensi vuonna. Finanssipolitiikan rooli talouden tasapainottamisessa kasvaa, mutta elvytysvara monissa euromaissa on kuitenkin varsin rajallinen.

Suomen taloudessa viilentyvää kasvua

Suomen talouskasvu oli uhkakuvista huolimatta yllättävän sitkeää viime vuonna. Kotitalouksien kulutus ja vienti pitivät talouden rattaat liikkeessä. Viime aikoina kansainvälisen teollisuuden vaimeus on kuitenkin rantautunut myös Suomeen. Teollisuuden luottamus on heikentynyt, ja uusien tilausten virta on ehtynyt. Myös investoinneissa paras vaihe on takanpäin. Rakentamisen aktiviteetti vaimenee, ja yritysten investointiaikeet ovat verraten vähäiset. Vuonna 2020 talouskasvun veturina toimii kotitalouksien kulutus palkankorotusten ja matalan inflaation avustamana. Myös talouden palveluistuminen etenee, ja tämä pitää yllä kotimaista kysyntää ja palveluiden vientiä.

”Tällä vuosikymmenellä Suomen talouden trendikasvu hidastuu supistuvan työikäisen väestön ja vaimean tuottavuuskehityksen johdosta. Tästä näkökulmasta katsottuna noin prosentin talouskasvu on hyvä saavutus, mutta Suomea kohtaavien taloushaasteiden – muun muassa väestön ikääntymisen – takia kasvu on auttamattomasti liian vaatimatonta. Talouden kakkua tulisi pyrkiä suurentamaan, jotta selviämme tulevista haasteista”, Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo.

Viime vuosien hyvän työmarkkinakehityksen jälkeen työllisyyden kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna.

”Odotamme työttömyysasteen laskun lähes pysähtyvän tänä vuonna. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma säilyy suurena, sillä avoimia työpaikkoja on runsaasti vapaana”, sanoo Handelsbanken Suomen senioriekonomisti Janne Ronkanen.

Suhdannemielessä Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimille on selvä akuutti tarve. Hallituksen työllisyystoimien keinovalikoiman tulisi olla riittävän konkreettinen, jotta se tukisi työllistymistä. Etupainotteisten menolisäysten johdosta julkisen talouden tila heikkenee Suomessa ennustejaksolla.

Riskit pienentyneet – kasvun merkkejä maailmantaloudessa

Pahimmat huolet maailmantalouden kasvun hidastumisesta on lieventyneet, kun Kiina ja Yhdysvallat solmivat ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen. Epävarmuuden väheneminen on nostanut merkittävästi osakekursseja, ja yritysten luottamus on palautunut jossain määrin. Ennakoivat indikaattorit viittaavat maailmantalouden kasvun elpymiseen. Piristymisen merkeistä huolimatta odotamme maailmantalouden kasvavan tänä vuonna pitkälti samaa vauhtia kuin viime vuonna.

Yhdysvalloissa BKT:n kasvu hidastuu hieman viime vuodesta verokevennysten vaikutusten haihtuessa. Työmarkkinatilanne pysyy suotuisana Yhdysvalloissa. Kiinassa talouskasvua vaimentavat työvoiman kasvun pysähtyminen ja rakenteellinen siirtymä kohti kulutusvetoisempaa taloutta. Myös Kiinan hallinnon elvytysinto on ollut aiempaa vähäisempää. Euroalueella talous kasvaa vajaan prosentin tänä vuonna. Kotimainen kysyntä pitää yllä talouden aktiviteettia euroalueella, mutta finanssipoliittinen elvytysvara on varsin rajallinen. 

Riskit talousnäkymien osalta ovat pitkälti tasapainossa. Kauppasodan kärjistyminen ja geopoliittisten jännitteiden voimistuminen ovat keskeiset lyhyen aikavälin riskit.

”Maailmantalous kasvaa alle pitkän aikavälin trendikasvun tänä ja ensi vuonna”, Hirvonen toteaa.

Keskuspankkien elvytystoimet ovat takanapäin

Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltojen keskuspankki Fed elvyttivät tuntuvasti viime vuonna. Euroalueella EKP on pitkälti käyttänyt rahapoliittisen elvytyspotentiaalinsa. Näkemyksemme on, että EKP ei enää laske korkoa, ja talletuskorko pysyy -0,50 prosentissa seuraavat kaksi vuotta.

”Vaikka EKP ei enää laske korkoa, markkinakorot pysyvät vielä pitkään alhaalla. Suomalaiset asuntovelalliset saavat nauttia myös jatkossa euroalueen matalimmista asuntolainakorkoista”, Ronkanen arvioi. 

Yhdysvalloissa Fed ei laske ennusteemme mukaan ohjauskorkoa tänä vuonna. Sen sijaan keskuspankkien taseet pysyvät suurina sekä Yhdysvalloissa että euroalueella, ja rahan määrän lisäys tukee talouden aktiviteettia.

Vuosikymmenen vaihtuessa keskuspankit pohtivat uudelleen rahapoliittista strategiaansa. EKP käynnistää oman arviointinsa tammikuussa.

”Kaiken kaikkiaan tämän vuosikymmenen aikana on mielenkiintoista seurata, miten keskuspankit pystyvät irtaantumaan poikkeuksellisen elvyttävästä rahapolitiikastaan, vai pystyvätkö ne siihen lainkaan”, Hirvonen pohtii.

Talousennusteen päivitys on luettavissa kokonaisuudessaan liitteestä.

Ekonomistit Timo Hirvonen ja Janne Ronkanen keskustelevat suhdannekatsauksesta Twitter-lähetyksessä @HandelsbankenFi tänään klo 10.00 ja Facebookissa @Handelsbanken.Suomi klo 10.30.

Lisätiedot:

Timo Hirvonen, pääekonomisti, puh 010 444 2404, timo.hirvonen@handelsbanken.fi

Janne Ronkanen, senioriekonomisti, puh. 010 444 2403, janne.ronkanen@handelsbanken.fi

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle          
Prosenttimuutos, suluissa lokakuun 2019 ennuste 2018 2019E 2020E 2021E  
Yksityinen kulutus 1.9 1.1 (0.7) 1.2 (1.2) 1.0 (1.0)  
Julkinen kulutus 1.5 1.2 (2.5) 1.8 (1.8) 0.5 (1.2)  
Investoinnit 3.3 0.4 (1.1) -0.3 (-1.0) 1.0 (0.6)  
Vienti 2.2 4.8 (3.5) 1.1 (1.2) 2.0 (1.4)  
Tuonti 5.0 3.2 (2.5) 1.3 (1.5) 1.2 (1.2)  
BKT 1.7 1.5 (1.4) 0.9 (0.7) 1.2 (1.0)  
           
Ansiotasoindeksi 1.7 2.4 2.6 3.0  
Kuluttajahintaindeksi 1.1 1.0 1.2 1.4  
Työttömyysaste* 7.4 6.6 6.5 6.5  
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -0.8 -1.4 -1.6 -1.4  
EMU-velka** 59.0 58.6 59.0 59.5  
* prosenttia työvoimasta          
** prosenttia BKT:sta          
           
Lähde: Handelsbanken          

  Lehdistötiedote PDF-muodossa

Sulje




©Svenska Handelsbanken AB (publ)
» Privacy notice    » Cookies