Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista

Paras tapa lahjoittaa rahaa Ukrainaan on lukuisten avustusjärjestöjen, kuten Punaisen Ristin, Unicefin tai Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Näin voit olla varma siitä, että apu menee perille. Finanssiala on koonnut sivustolleen ajankohtaisia kysymyksiä Venäjän sotatoimien vaikutuksista ja selvittänyt myös, miten kansalainen voi osallistua avustuskeräyksiin turvallisesti. Lue lisää täältä.Avautuu uuteen ikkunaan

Korttimaksut Ukrainaan onnistuvat toistaiseksi. Kun teet verkossa korttiostoja, ole varovainen ja selvitä tarkoin, kenelle annat korttisi tiedot ja lähetät rahaa. 

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Hyvä neuvo tällaisessa tilanteessa on tukeutua omaan sijoitussuunnitelmaan. Mikä on tavoitteesi ja milloin tarvitset varat käyttöösi? Jos tarvitset rahat käyttöösi vuoden tai kahden sisällä, osakkeisiin sijoittaminen ei välttämättä ole järkevää. Jos sijoitat pitkällä aikavälillä ja sijoitustesi riskitaso on sinulle sopiva, suuriin muutoksiin tuskin on tarvetta. Pitkällä aikavälillä osake- tai osakerahastosijoittamisen riskit ovat paremmin hallittavissa. Pitkällä aikavälillä sijoittavan ei kannata hätiköidä markkinan heiluessa. Konfliktien vaikutukset sijoitusmarkkinoihin ovat usein historiassa jääneet pieniksi ja lyhytkestoisiksi.

Ostamisen ja myymisen ajoittaminen ihanteelliseen ajankohtaan on erittäin vaikeaa. Ajatus siitä, että myy omistuksensa epävarmoina aikoina ja ostaa ne myöhemmin takaisin halvemmalla on houkutteleva, mutta kokemus osoittaa tällaisen strategian usein koituvan kalliiksi. Vaikka myynnin ajoitus onnistuisi ja kurssit jatkaisivat sen jälkeen laskuaan, oikean takaisinostoajankohdan määrittäminen on vaikeaa. Riskinä on, että sijoittaja menettää osan tulevasta kurssinoususta tai pahimmassa tapauksessa koko nousun.

Kun säästää kuukausittain rahastoihin, ostaa automaattisesti rahasto-osuuksia sekä osakekurssien noustessa että laskiessa. Tämä tasaa osuuksien hankintahintaa. Jos osakekurssit laskevat, myös osakerahastojen osuuksien arvo laskee, ja sijoittaja saa enemmän osuuksia sijoittamallaan rahasummalla. Historiallisesti tarkasteltuna parhaat kuukausisijoitukset on tehty kriisitilanteissa osakekurssien laskiessa rajusti. Pitkäjänteisellä kuukausisäästäjälle ei siksi ole perusteita keskeyttää kuukausisäästämistä.

On tärkeää, että sijoitustesi riskitaso ja tuottopotentiaali sopivat sinun tavoitteisiisi ja elämäntilanteeseesi. Kun löydät itsellesi sopivan riskitason, pidä siitä kiinni myös markkinoiden heiluessa. Hajauta sijoituksesi eri markkinoille ja eri rahoitusvälineisiin. Hyväkään hajauttaminen ei täysin suojaa kurssilaskuilta, mutta auttaa vähentämään voimakkaan tai pitkäaikaisen kurssiromahduksen vaikutuksia.

Seuraavissa Handelsbankenin rahastoissa on 28.2.2022 venäläisiä omistuksia:

• EMEA Teema (n. 9 prosenttia venäläisosakkeita)
• Kehittyvät Markets Indeksi (alle 1 prosentti)
• Global Indeksi Criteria (alle 0,5 prosenttia)
• Kehittyvät markkinat Teema (n. 0,5 prosenttia)

Moskovan pörssin kaupankäyntirajoituksista johtuvista syistä EMEA Teema -rahasto oli suljettuna kaupankäynniltä 28.2. - 15.3.2022. Hallinnointipalkkiota ei ole peritty rahaston sulkemisjakson aikana. Rahaston venäläisten omistusten arvostus on tällä hetkellä lähellä nollaa. 

Myymme rahaston venäläiset omistukset heti, kun olosuhteet sen sallivat. Venäjälle ei tehdä uusia investointeja.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sodan laajat talousvaikutukset hidastavat globaalia talouskasvua ja kiihdyttävät jo valmiiksi korkeaa inflaatiota. Yksi näkyvimmistä vaikutuksista on ollut energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Venäjä on merkittävä öljyn, kaasun ja metallien tuottaja ja Ukrainan ohella merkittävä vehnän ja maissin tuottaja. Näiden hyödykkeiden supistunut tarjonta on kiihdyttänyt inflaatiota, mikä puolestaan nakertaa kotitalouksien reaalisia käytettävissä olevia tuloja ja vähentää kulutusta. Korkean inflaation johdosta keskuspankit nostavat korkoja monissa maissa.

Inflaation ohella huoli sodasta ja sen taloudellisista seurauksista voi saada yritykset ja kuluttajat lykkäämään investointeja ja kulutusta. Odotamme kuitenkin elvyttävän finanssipolitiikan tukevan jossain määrin kysynnän kasvua. Monet EU-maat ovat ilmoittaneet budjetoivansa lisää varoja puolustukseen sekä Ukrainan pakolaisten ja kotitalouksien tukemiseen.  

Ulkomaankaupan vaimeneminen, lisääntynyt epävarmuus ja korkea inflaatio leikkaavat Suomen talouskasvua tänä vuonna. Ennustamme Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia.

Vienti Venäjälle laskee jyrkästi pakotteiden seurauksena, ja voi pudota käytännössä jopa nollaan. Lisäksi hidastuva talouskasvu myös muilla vientimarkkinoilla sekä toimitusketjuvaikeudet hillitsevät jonkin verran Suomen viennin vetoa. Toisaalta odotamme suomalaisten yritysten löytävän uusia markkinoita Venäjän viennin päätyttyä.  

Kuluttajien luottamus romahti maalis-huhtikuussa Venäjän sotatoimien aiheuttaman epävarmuuden vuoksi, mikä heijastuu heikompana yksityisen kulutuksen näkymänä. Lisäksi sota on kiihdyttänyt inflaatiota myös Suomessa, etenkin asumisen kallistumisen sekä liikenteen ja ruoan hintojen nousun kautta, ja tämä heikentää kotitalouksien reaalista ostovoimaa.

Ennen Ukrainan sodan alkua ennustimme investointien kasvan tuntuvasti tänä vuonna. Epävarmuuden lisääntyminen Ukrainan sodan johdosta voi lykätä investointihankkeita, kuten myös materiaalipula ja tarvikkeiden kallistuminen. Toisaalta investointien kasvua tukevat teollisuuden ennätyskorkea kapasiteetin käyttöaste ja vihreä siirtymä sekä puolustusmenojen kasvu, mikä vauhdittaa julkisia investointeja.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on tuntuvia kielteisiä vaikutuksia euroalueelle: korkeampi inflaatio, hitaampi talouskasvu ja kotitalouksien kulutuksen vaimentuminen. Sekä energian hinnat että toimitusketjuhäiriöt luovat edelleen kustannuspaineita ja näkyvät inflaatiossa. 

Vaikka talouskasvu hidastuu, joutuu Euroopan keskuspankki (EKP) etupainotteisesti torjumaan korkeaa inflaatiota. Odotamme EKP:n nostavan talletuskorkoa heinäkuussa 0,25 prosentilla. Sen jälkeen EKP nostaa vielä neljä kertaa korkoa vuoden 2023 ensimmäiseen neljänneksen loppuun mennessä. EKP:n kiristävä rahapolitiikka heikentää kotitalouksien kysyntää lisää.

Korkomarkkinoiden ensireaktiona sodan syttymiseen niin pitkät kuin lyhyet korot laskivat. Voimakkaasti kiihtynyt inflaatio on muuttanut sen jälkeen korkomarkkinoiden tilanteen täysin, ja pitkät korot ovat kevään aikana nousseet voimakkaasti. Korkomarkkinat myös hinnoittelevat useita koronnostoja EKP:lle tälle vuodelle, mikä on näkynyt esimerkiksi asuntolainoissa yleisesti käytetyn 12 kuukauden euriborin nousuna huhti-toukokuun aikana. Toukokuun puolivälin jälkeen 12 kuukauden euriborkorko oli 0,30 prosenttia. Markkinakoroissa on suunta edelleen ylöspäin.